Millaiset ovat terveelliset elämäntavat ja lautasmalli Suomessa?

Terveys ja terveellinen ruokavalio ovat nykypäivinä kovan kiistelyn alaisia aiheita. Mitä useampia artikkeleita uusista terveyteen liittyvistä tutkimuksista julkaistaan, sen enemmän syntyy hämmennystä siitä, mitä oikeasti pitäisi syödä pysyäkseen terveenä. Monet kokevat syövänsä jo terveellisesti miten syövät, toiset seuraavat lautasmallia, jotkut taas kokeilevat trendiruokavalioita. Mitä sinä voisit tehdä löytääksesi terveimmän version itsestäsi?

Suomalainen lautasmalli

On hämmentävää mutta totta, että eri maissa lautasmalli näyttää erilaiselta. Lautasmalli, jota käytetään Suomessa, ei olekaan mikään universaali totuus, vaan pelkästään suomalaisille suunniteltu ohjenuora. Suomalaisten lautasmalli suosittelee seuraavaa: neljänneksen lautasesta tulisi olla hiilihydraatin lähde, joka voi olla esimerkiksi perunaa tai riisiä. Proteiinin, kuten lihan, kalan, kananmunan tai proteiinien täyttämän kasvisruuan osuus lautasella tulisi olla noin neljännes, ei sen enempää. Kasviksien osuus lautasesta tulisi olla noin puolet, ja ne olisi parasta syödä öljypohjaisen lisän kanssa.

Palanpainikkeena on suositeltavaa nauttia vettä, mutta rasvaton maito ja piimä myös hyväksytään. Aterialle on suositeltavaa lisätä myös pala leipää ja päällystää se kasvirasvapainotteisella levitteellä. Hedelmät tai marjat ovat lautasmallin mukaan parhaita jälkiruokia.

Paljon tulkinnanvaraa

Vaikka lautasmalli tuntuisi olevan yksiselitteinen juttu, on siinä kuitenkin paljon tulkinnanvaraa. Esimerkiksi mitä silloin pitäisi tehdä, jos on vakavasti allerginen esimerkiksi viljalle tai maidolle? Soijamaito ei täysin vastaa maidon ravintoarvoja, ja gluteenittomassa leivässä usein on paljon lisättyä sokeria. Viime vuosina trendiruokavalioiden mukana mediaan on tullut myös paljon asiaa hiilihydraateista, joka on tuonut suomalaista lautasmallia kohtaan paljon kritiikkiä. Rasvaton maito on sekin saanut paljon nuhteita, sillä jotkut ovat jopa sitä mieltä, että rasvaton maito lihottaa.

Liikuntaa ja vettä

Terveellisiin elämäntapoihin toki kuuluu muutakin, kuin pelkkää lautasmallin noudatusta. Asiantuntijoiden määrittelevät liikuntasuositukset kehottavat liikkumaan säännöllisesti. Raskaammissa urheilulajeissa, kuten koripallossa tai uimisessa kolmannestunti vain kolmena päivänä viikossa riittää, mutta kevyttä liikuntaa harrastaville suositellaan vähintään puoli tuntia kerrallaan, viisi kertaa viikossa. Liikunnan on todettu olevan hyväksi terveydelle ja hyvinvoinnille, sillä se saa olon tuntemaan virkeämmältä, mutta liikunta myös puskee kehon lämpötilaa ylöspäin ja saa sinut hengittämään aktiivisemmin. On onni, että kävely, portaiden nousu tai vaikkapa puutarhassa puuhailu lasketaan myös liikunnaksi.

Liikkumisen ja terveellisesti syömisen lisäksi viralliset suositukset suosittelevat juomaan ainakin 8 lasia vettä päivässä.

Stressinhallinta tutuksi

Nykyajan kiireisen elämän tuoma stressi voi laittaa elimistön todella sekaisin, vaikka ruokavaliota ja liikuntaa koskevia suosituksia noudatettaisiinkin täydellisesti. Stressi voi aiheuttaa korkeaa verenpainetta ja päältäpäin huomaamattoman tulehdustilan kehossa. Tästä voi seurata kilojen kertyminen vyötärölle sekä riski tautien syntymiseen. On tärkeää opetella rentoutumaan ja päästämään stressistä irti.

Tähän erinomaisia ja myös virallisesti suositeltuja tapoja ovat meditaatio, jooga ja hengitysharjoitukset. Jos hektisessä tilanteessa malttaa ottaa pienen hengähdystauon, voi sekin tuoda yllättävän paljon helpotusta.

Yleisimmät kömmähdykset

Noudatatko suosituksia parhaasi mukaan muttet vieläkään tunne itseäsi terveeksi? Syötkö sittenkään tarpeeksi kasviksia? Vähennä esimerkiksi pastaa tai riisiä ateriallasi ja korvaa se erilaisilla kasviksilla. Hiilihydraattien tyyppi kannattaa myös ottaa tarkkailuun. Kokeile vaihteeksi vaikkapa kvinoaa tai amaranttia valkoisen pastan tai riisin sijaan. Eräs tavanomainen kömmähdys on myös liiallinen sokerin ja suolan käyttö. Kiinnitä siis huomiota välipalojen terveellisyyteen!

Toisinaan terveellinenkin ateria voi olla turhan kookas. Muista siis pitää annoskokoasi silmällä. Entäpä täyttyykö päivittäinen proteiininsaantisi pelkästään prosessoidusta lihasta? Punaista lihaa ei kannattaisi syödä turhan usein, eikä varsinkaan leikkeleinä, makkaroina tai savustettuna, vaan olisi parempi niiden sijaan siirtyä kanaan tai kalaan. Valitse yksi päivä viikoittain ja pyhitä se kasvisruualle, jolloin pääset kokeilemaan myös proteiinipitoisia kasvikunnan edustajia, kuten papuja.