Mitä ruokatarvikkeita ja lajeja suomalaiset syövät eniten Suomessa?

Kasvisruoan suosio kasvaa, kauppojen hyllyiltä löytyy mukavat valikoimat superfoodeja ja taas avattiin uusi vegaaniystävällinen ravintola. Moni kakku päältä kaunis, mutta oletko valmis kuulemaan karun totuuden siitä, mitä suomalaiset oikeasti syövät eniten?

Maitokansa

cheeses-1433514_640Vuonna 2016 tehdyssä tutkimuksessa (Luonnonvarakeskus LUKE) suomalaisille maistuvat parhaiten maito ja nestemäiset maitotuotteet. Näitä litkitään vuosittain jopa 174 litraa henkeä kohden. Nestemäisiin maitotuotteisiin lukeutuvat oikeastaan kaikki kaupan maitohyllyltäkin löytyvät tuotteet: eri rasvaprosenteilla varustetut maidot, kermat, piimät ja jugurtit ovat näistä suurimmat ryhmät. Maitoa itsessään juotiin 123 litraa henkeä kohti. Täysmaidon ja rasvattoman maidon suosio oli laskussa edellisvuosiin nähden, ja vuoden suosituimmaksi nousikin kevytmaito.

Tämän lisäksi juusto näyttää olevan erityisesti suomalaisten suosiossa, sillä sitä syödään noin 27 kiloa vuodessa henkeä kohti. Kananmunista suomalaiset myös mitä ilmeisimmin pitävät, sillä niitä meistä jokainen syö tilastojen mukaan keskimäärin 11 kiloa vuodessa.

 

Lihaa, lihaa ja vielä vähän lisää lihaa

Suomalaisten rakkaus lihaa kohtaan on myös tullut tutkimuksessa selkeästi esille: Suomessa syötiin noin 79 kiloa lihaa henkeä kohti vuonna 2015. Tästä 35 kiloa oli sianlihaa, 21,6 kiloa taas siipikarjaa ja naudanlihaa hännänhuippuna kulutettiin 19 kiloa. Tämä on hurjat kolme kertaa enemmän, kuin mitä suomalaiset ravintosuositukset sanovat lihan kulutuksesta.

Vehnää enemmän kuin riisiä

Suomalaiset tunnetusti rakastavat leipää. Leipää syödäänkin keskimäärin noin 40 kiloa vuodessa henkeä kohti. Suomalaisten rakkaudesta kaurapuuroa kohtaan huolimatta kaurankulutus vuosittain jää vain keskimääräiseen kuuteen kiloon. Suomi ei selvästi myöskään ole kummoisempi riisinsyöjämaa, sillä riisiä syödään vain noin viisi kiloa vuosittain henkeä kohti.

Vihreää ja vitamiineja

Miten on sitten vihannesten ja hedelmien laita? Hedelmiä suomalaiset syövät runsaasti, jopa 58 kiloa. Tästä noin kolmasosa oli banaaneja, noita välipalojen kuninkaita, neljännes sitrus-hedelmiä ja viidennes omenia. Vihannestensyönti on meillä myös kohtuullisesti mallillaan, vaikka edelleen lihansyöntiä paljon heikompaa: vihanneksia syödään yhteensä 62 kiloa vuodessa henkilöä kohti.

Ei rasvapelkoa täällä

Entisaikojen rasvapelosta huolimatta suomalaiset ovat maailman kolmanneksi aktiivisimpia rasvansyöjiä: rasvaa syödään keskimäärin jopa 86,5 grammaa vuorokaudessa. Maailman ykkösenä rasvansyönnissä ovat belgialaiset, jotka syövät 95 grammaa rasvaa päivässä.

Rakkaudesta kahviin

Kahvinjuonnissa suomalaiset ovat ihan omassa luokassaan. Meillä täällä pohjoisen pimeydessä käytetään jopa huikeat 12 kiloa raakakahvipapua henkeä kohden vuodessa. On ehkä vaikeaa mieltää paljonko tuo määrä oikeasti on, mutta tässä perspektiiviä: jopa espresson kotimaassa, Italiassa, tuo lukema on vain 5,7 kiloa.

Pähkinänkuoressa

Eräs asia, mitä Suomessa ei syödä ollenkaan tarpeeksi, ovat maustamattomat pähkinät. Pähkinäpussien ilmestyminen suomalaisten keittiökaappeihin on lisääntynyt tasaisesti vuosien saatossa, mutta keskimääräisellä tasolla pähkinöiden kulutuksessa jäädään edelleen turhan mataliin lukemiin. Keskimäärin suomalaiset syövät 3 grammaa pähkinöitä päivässä, kun taas suositeltu määrä olisi noin 15-30 grammaa. Pähkinät ovat erittäin terveellistä ja ravintopitoista syötävää.

Sokerina pohjalla

Kuten kauppojen valtavasta karkkivalikoimasta saattaa päätellä, suomalaiset syövät paljon sokeria ja karkkia. Karkin menekki on noin 14 kiloa vuodessa henkeä kohti, ja yleisesti ottaen sokeria syödään keskimäärin 91,5 grammaa vuorokaudessa. Maailman eniten sokeria syödään Yhdysvalloissa, jossa lukema on 126,4 grammaa vuorokautta kohti. Suomalaiset tunnetaan myös suurina jäätelön ystävinä, ja olemmekin koko Euroopan ykkösmaa jäätelönsyönnissä.

Yleisesti ottaen suomalaisilla on kansana siis paljon parannettavaa ruokailutottumuksissa. Lihansyöntiä olisi hyvä vähentää ja vaihtaa osa lihasta vaikkapa kasviksiin tai kasviperäisiin proteiininlähteisiin. Maidonjuonti on meillä myös aika hurjaa, kuten myös rasvan ja sokerin menekki, joka mahdollisesti johtuu pimeiden kuukausien kutsusta lohduttavien ruokien äärelle. Ehkäpä ensikerralla pitäisikin tarttua karkkipussin sijaan pähkinäpussiin?